Valtion eläkerahasto ja 5 systeemikriisin alkua Timo Löyttyniemi #neuvottelija 211

Timo Löyttynieni, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat VER:in kehityksestä, eläkejärjestelmämuutoksista, pankkien kriisinratkaisumekanismeista sekä viidestä systeemisen kriisin aihiosta viimeisen vuoden aikana.

(00:00) Timo Löyttyniemi, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja, entinen KOP:in Prospectus-investointipankin johtaja. Meri Löyttyniemi #neuvottelija 79 - KY, Aalto ja EU:n vihreä taksonomia
(00:40) Väitöskirja Essays on Corporate Capital Structure Decisions. Prospectuksen Jukka Ruuska, Petteri Fagernäs ja Juha Mikkonen – Samin Analyst Intern-työpaikka
(01:19) Osakkeiden äänivaltaerot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa. Timon arvonmääritys-kurssi Kauppakorkeakoulussa oli legendaarinen
(03:10) VER:in aloituksen aikaan valtion eläkkeitä ei juuri rahastoitu (8%), Timon aikana nostettu 25% tasolle. Antaa toivoa YEL-rahastointikriisille?
(04:43) Nyt rahasto ei kasva, vaan rahastopääomaa palautetaan eläkkeiden maksuun
(06:37) VER:in miljardien historialliset tuotot saavutettiin erityisesti osakeriskiä lisäämällä sijoituksissa. 0%-40%-51% nosto. Vähemmän epälikvidejä sijoituksia kuin esim. TyEL-järjestelmässä
(08:30) Nollakorkomaailma on ohi. Alkavatko korkomuotoiset annuiteetit toimia taas? Ikääntyminen ei johtanutkaan osakeriskin myymiseen, osin perintövarallisuuden keräämisen vuoksi
(10:36) Kansainvälinen eläkejärjestelmävertailu on monimutkaista. Ruotsin AP-rahastot, Ranskan FRR lähimpänä VER:iä. USA:n rahastointiaste usein yli 100% kun Suomessa noin 25-35%
(12:04) Suomen eläkejärjestelmä on korkealle ränkätty mm. hallinnointimallin ja eläkelupauksien uskottavuuden vuoksi
(12:48) Tanskan 2022 eläkekriisin tausta. ATP:n -40,9% tappio oli vain riskipääomalle
(14:10) Onko Suomen TyEL-järjestelmän vakavaraisuuspääomalle taloustieteellisiä perusteita? Onko se myötäsyklinen? Osapuoliriskin kontrolloimisesta kokonaisjärjestelmäajatteluun
(18:05) Timon aika Euroopan kriisinratkaisuneuvostossa Brysselissä 2015-. Baselin FSB:n bail in -järjestelmä pankkikriisin ratkaisumalliksi bail out:in tilalle. EUR 77 miljardia, back stop-rakenne ja kriisinratkaisusuunnitelmat
(21:49) Samin euroajattelun kehitys Kreikan EUR 100 miljardin bail out-paketista nykypäivän bail in:iin on muuttunut maltillisemmaksi
(23:11) Eurojärjestelmä on muuttunut vähäriskisemmäksi ainakin pankkien osalta. Oman pääoman suhde pankkien taseisiin noussut 3% tasolta 6-7% tasolle, järjestäytymättömät luotot ja Tier1-suhteet parantuneet
(24:05) Credit Suissen CoCo (AT1)-lainat ja osakepääoma eivät noudattaneet eurooppalaista bail in-pelikirjaa UBS-yhdistymisessä 2023. Eurojärjestelmän reaktio. Kansalliset ja lainakohtaiset erot
(27:00) USA:n pankkikriisi – Silicon Valley Bank ja talletuspaot. Sijoittajien, pankin johtajien ja viranomaisten virheet
(29:55) Nousevan korkokäyrän luoma riski pankkijärjestelmään
(31:20) Kolme tapaa tehdä järjestelmämuutoksia: 1) arkkitehtuurin muutos kriisin johdosta, 2) markkinamurros sijoittajien ja pankkien asiakkaiden käytöksessä, 3) uusi asia kuten digitaalinen euro
(32:45) Samin ränttäys digitaalikeskuspankkirahasta
(34:38) Rahamarkkinarahastot talletusten korvikkeena. Pankit eivät ole vieläkään tasalaatuisia talletusriskin osalta
(35:25) Timon VER-blogikirjoitukset isoista markkinamuutoksista. Normaali korkotaso. Korkotason nousun vaikutus kiinteistösektoriin. Ruotsi vs. Kiina vs. Suomi. EKP:n ongelmat.
(39:23) Maailma on ollut viisi kertaa systeemikriisin partaalla viimeisen vuoden aikana. I Energiakriisi
(40:30) II Englannin eläkerahastokriisi
(41:52) III Silicon Valley Bank, IV Signature Bank, V Credit Suisse. (43:30) Korkokäyrän invertoituminen lamasignaalina
(44:40) Markkinatalosjärjestelmä kestää painetta ja on uudistumiskykyinen
(45:58) Yhdysvaltojen innovointikyky on huikea, Euroopan velkatilanne hieman parempi
(48:08) Timo Löyttyniemen VER-blogi
(48:42) #neuvottelija Sisäpiiri 19 investointipankkien muutos

🧐Liity #neuvottelija platinum sisäpiiriin https://www.youtube.com/@samimiettinen/join