Tuomas Malinen, GnS Economicsin toimitusjohtaja ja Sami Miettinen keskustelevat kuusi vuotta vanhasta Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot (Libera, 2014) kirjasta ja sen skenaarioista.


Näistä fiskaalinen federalismi on vihdoin edennyt EKP:n taseesta EU:n budjettipöytiin. Nettomaksajana toiminut Italia liittyy tulonsiirtojen vastaanottajaksi. Kehityksestä huolimatta EU ei ole lähelläkään USA:n rakennetta, jossa kaikkien osavaltioiden kansalaisten ja yritysten veroihin kuuluu yli 10% bruttokansantuotteen tasolla oleva liittovaltiovero. EU:ssa suurimmatkin nettoveronmaksajamaat maksavat noin 1% bkt:staan EU:lle. Myös velkatasot ovat hyvin erilaisia: USA:n liittovaltioiden veroasteet ovat tyypillisesti 10-20% bkt:sta kun EU:n jäsenmaiden velkatasot ovat lähes kaikki yli sovitun katon, 60% bkt:sta. Ylivelkaantunut liittovaltio ei ole stabiili.


Tuomas käy läpi kirjan julkisuudessa pitkälti vaietun skenaarion, markan käyttöönoton pääministerin ilmoituksen jälkeen. Euroon liityttiin kevyellä prosessilla, mutta lähtö vaatii huolellisen salaisen valmistelun. Britannian poistuttua tämä kirjan "peesausvaihtoehto" pohjoismaisella kaksoisvaluuttamallilla on kuitenkin nyt hankala toteuttaa, koska EU-tuki olisi matala. Markka olisi GnS Economicsin simulaation mukaan ollut Ruotsin kruunun kaltainen vastasyklinen valuutta euroaikana, joten vaihtoehtoa ei ole syytä dramatisoida. 


Lopuksi katse kääntyy ajopuuvaihtoehdoksi kuusi vuotta nimettyyn skenaarion. Se on muuttunut pankkikriisiä odottavaksi riskikimpuksi, jossa velan päälle lasketaan liikkeelle lisää katteetonta velkaa. Jakson jälkeen Tuomas ja Sami nauhoittivat keskustelun (#neuvottelija 24), jonka kuusi kalvoa käyvät läpi markan ja muiden kelluvien pienienkin valuuttojen korkojen kohtuullisuuden, niiden vaihtokurssin hyödyllisen vastasyklisyyden sekä liittovaltion vaatiman korkean lisäveroasteen ongelmallisuuden Suomen hyvinvointimallille.


#neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena